1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Sampas.
Kassan kotipaikka on Rauma.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat:

Edellä mainittuja yhtiöitä tai muita yhteisöjä kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti
työnantajaksi.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta
pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin ei kuitenkaan kuulu henkilö,
joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen tai jonka työaika ei ole vähintään
puolet alalla noudatettavasta täydestä säännöllisestä työajasta.
Lisäksi toimintapiiriin ei kuulu henkilö, jonka työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja
lyhytaikaiseksi. Määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö hyväksytään kassan
jäseneksi, jos kassan jäsenyys tulee kestämään vähintään 4 kuukautta.

Kassan jäseniä ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt, toimihenkilöitä
lukuun ottamatta, ja jäsenyys on pakollinen. Edellä mainitusta poiketen jäsen, joka
siirtyy työnantajan palveluksessa toimihenkilöksi, oltuaan sitä ennen kassan
jäsenenä puoli vuotta, on oikeutettu säilyttämään jäsenyytensä kassassa, mikäli hän
sitä kirjallisesti hakee kassan hallitukselta välittömästi muutoksen tapahduttua.

Jäseneksi liittyminen on vapaaehtoista niiden työnantajaan työsuhteessa olevien
henkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet kassan toimintapiiriin ja
jotka ovat työsuhteessa tämän sääntömuutoksen tullessa voimaan. Jäseneksi on
liityttävä yhden kuukauden kuluessa sääntömuutoksen voimaantulosta.

Kassan hallitus toteaa jäsenyyden ehtojen täyttymisen.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
4 §:n 4 momentissa mainittu henkilö, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on 1,10 % jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Jäsenmaksu on kuitenkin vähintään 30,00 euroa kuukaudessa. Jos jäsenyys alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään vähimmäismääränä suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta.

Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua.

Muusta syystä kuin sairaudesta johtuvan palkattoman poissaolon (työnseisaus, lomautus, tapaturma, liikennevahinko, opinto-, vuorottelu- tai perhevapaa) ajalta tai kuntoutustukea saavalta jäseneltä peritään jäsenmaksua 30,00 euroa kuukaudessa. Jos palkaton poissaolo alkaa tai päättyy kesken kuukauden, jäsenmaksu on suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta.

Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta palkattoman poissaolon ajalta. Jäsenellä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 13 - 14 §:n mukaisiin lisäetuuksiin. Jos jäsen laiminlyö jäsenmaksun maksamisen palkattoman poissaolon ajalta, hänellä ei ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin etuuksiin.

Ilmoitus jäsenmaksun maksamisesta koko palkattoman poissaolon ajalta tai anomus jäsenmaksuvapautuksesta tulee tehdä kassaan kuukauden kuluessa palkattoman poissaolon alkamisesta taikka kuntoutustuen saannin alkamisesta.

8 §

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä.
Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.
7 §:ssä 2 momentissa tarkoitettu jäsenmaksu maksetaan kassan hallituksen
määräämällä tavalla.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa sekä
6) ihmisten elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.
Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan:
1 a) 80 prosenttia lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiosta, joka korvataan 8 kohdan perusteella; sekä
b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, sarjahoitomaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitomaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 300 vuorokaudelta saman sairauden johdosta; sekä
b) kotisairaanhoidon maksu kuitenkin enintään 250,00 euroa kalenterivuodessa;
3) 80 prosenttia lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla ja korvaus lasketaan siitä hinnasta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Alkuomavastuuseen sisältyvistä lääkekustannuksista korvataan 80 %, vaikka niistä ei ole saatu korvausta sairausvakuutuslain nojalla;
4 a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto;
b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset kokonaan, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
c) 80 prosenttia erikoislääkärin määräämästä magneettikuvauksesta
d) 75 prosenttia lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista peritystä maksusta, kuitenkin enintään 450,00 euroa kalenterivuodessa;
e) lääkärin määräämä valohoito silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;
f) 75 prosenttia lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatiahoidosta ja kiropraktiikkahoidosta peritystä maksusta, kuitenkin enintään 450,00 euroa kalenterivuodessa;
5 a) kassan jäsenelle aiheutuneet kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakus-tannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;
b) lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä
c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaisesti tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;
6) 75 prosenttia lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten hankkimisesta enintään 130 euron enimmäismäärään saakka. Jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus. Korvausta voidaan suorittaa joka kolmas vuosi;
7) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle jäsenelle 90 % lääkärin tai optikon määräämien yksien silmälasien tai piilolinssien tai useamman linssiparin pakkauksissa myytävien piilolinssien yhden kertaoston tai silmien taittovirheleikkauksen hinnasta 400,00 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa joka toinen kalenterivuosi;
8) 90 prosenttia hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä muusta kuin 1 kohdassa mainitusta palkkiosta tai maksusta. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 400,00 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä
olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja
ulkomaille ei korvata.

Edellä 13 §:n 2 momentin 4 d, 4 f, 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä
voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa
seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten
nousua vastaaviksi.

15 §

Hautausavustusta ei enää myönnetä, jos kuolinpäivä on 1.1.2018 tai sen jälkeen.

16 §

Edellä 13 - 14 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairaus-vakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin 13 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos jäsen sairastuu ollessaan vapautettuna jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13 - 14 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta. Sairauden alkamisajankohdasta riippumatta edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.

19 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen ja suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

20 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

21 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määrää-män lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti alkuperäisillä tositteilla. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

23 §

Näiden sääntöjen 13 - 14 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksaminen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vara-rahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 13-14 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti;

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

28 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

29 §

Kassan tilikausi on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

30 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

31 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajan valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

KASSANKOKOUS

32 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä ja työnantajan edustajalla on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

33 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.
Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

34 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

35 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi sairauskassan internet-sivuilla ja mahdollisuuksien mukaan työnantajien intraneteissä.

37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähinään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeu-tetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

39 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

40 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen.

42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 48 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 47 §:n mukaisesti.

43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

45 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellai-sessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

46 §

Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

49 §

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus perutaan tai näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvoituksia halutaan muuttaa, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyt-tävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

50 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

51§

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämä ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jääneet varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamisesta välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Annettu Helsingissä 13. päivänä joulukuuta 1999
Ylijohtaja Markku Vesterinen
Ylitarkastaja Marja Luukkainen

Annettu Helsingissä 2. päivänä tammikuuta 2001 § 4, 7 ja 13
Päälakimies Erja Rautanen
Ylitarkastaja Johanna Kummala

Annettu Helsingissä 7. päivänä helmikuuta 2002 § 4, 5, 7, 10, 15, 29
Päälakimies Erja Rautanen
Ylitarkastaja Marja Luukkainen

Annettu Helsingissä 18. päivänä maaliskuuta 2003 § 4, 5 ja 7
Johtaja Timo Laakso
Lakimies Pekka Koivisto

Annettu Helsingissä 17. päivänä kesäkuuta 2003 § 4 ja 5
Johtaja Timo Laakso
Lakimies Pekka Koivisto

Annettu Helsingissä 19. joulukuuta 2003 § 13, 18, 28, 29 ja 35
Johtaja Timo Laakso
Lakimies Pekka Koivisto

Annettu Helsingissä 7. kesäkuuta 2005 § 2, 12 - 14 ja 29
Johtaja Timo Laakso
Lakimies Pekka Koivisto

Annettu Helsingissä 18. huhtikuuta 2006 § 7
Johtaja Timo Laakso
Lakimies Pekka Koivisto

Annettu Helsingissä 2. tammikuuta 2007 § 4, 5, 15, 25 ja 27
Tarkastusyksikönpäällikkö Seppo Juutilainen
Lakimies Pekka Koivisto

Annettu Helsingissä 4. toukokuuta 2009 § 2, 4, 13, 25, 26, 28, 29, 36 ja 49
Osastopäällikkö Hely Salomaa
Lakimies Pekka Koivisto

Annettu Helsingissä 4. kesäkuuta 2010 § 4
Apulaisjohtaja Jukka Vesala
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 7. joulukuuta 2010 § 7, 14, 31 ja 42
Osastopäällikkö Marja Nykänen
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 14. kesäkuuta 2012 § 4, 15 ja 47
Osastopäällikkö Marja Nykänen
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 8.tammikuuta 2013 § 4, 7, 8, 13, 18, 22 ja 27
Osastopäällikkö Marja Nykänen
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 4. kesäkuuta 2015 § 4
Apulaisjohtaja Marja Nykänen
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 28. joulukuuta 2015 § 4, 13
Apulaisjohtaja Marja Nykänen
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 30. joulukuuta 2016 § 4, 7, 13, 31, 35, 37 ja 43 sekä 32 §:n kumoaminen, jolloin voimassa olevien sääntöjen 33 - 53 § siirtyvät uusiksi 32 - 52 §:ksi
Apulaisjohtaja Marja Nykänen
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 8. joulukuuta 2017 § 13, 14 ja 15
Osastopäällikkö Kaisa Forsström
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 9. toukokuuta 2019 § 4, 13 , 22 ja 42
Osastopäällikkö Kaisa Forsström
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 20. tammikuuta 2020 § 4, 7, 18 ja 27
Osastopäällikkö Kaisa Forsström
Vastuuvalvoja Raili Holmström

Annettu Helsingissä 16.11.2020 § 4
Johtaja Anneli Tuominen
Toimistopäällikkö Teija Korpiaho

Annettu Helsingissä 16.12.2021 § 4 ja 10
Osastopäällikkö Kaisa Forsström
Vastuuvalvoja Raili Holmström